Siruetanoiden ja jättipalsamin hävittäminen talkoilla

Luonnonkukkien Raasepori -hanke on toivonut, että Karjaanseudun puutarhaseurakin osallistuisi talkoisiin.

Tammisaari. Jättipalsamitalkoot maanantaina 21.6. klo 18-20. Tapaaminen Ormnäsin ja Knipnäsin välisellä kävelytiellä. Tervetuloa!

Tammisaari. Jättipalsamitalkoot tiistaina 22.6. klo 17-19  (klo 15.30-17 kaupunki). Alue luonnonsuojelualueen vieressä, kaupungintalon takana. Tervetuloa!

Mustio. Espanjansiruetanatalkoot keskiviikkona 23.6. klo 19-20.30. Tapaamispaikka Mustion linnan Orangeriet. Tervetuloa!

Karjaa. Jättipalsamitalkoot torstaina 24.6. klo 17-19. Kroggård, Alsätrankadun ja Tuomarinkadun kulma. Tervetuloa!

Fiskars. Espanjansiruetanatalkoot torstaina 24.6. klo 19-20. Tapaaminen parkkipaikkalla, Peltorivi 9. Tervetuloa!

Tammisaari. Jättipalsamitalkoot tiistaina 29.6. klo 17-19 (klo 15.30-17 kaupunki). Alue luonnonsuojelualueen vieressä, kaupungintalon takana. Tervetuloa!

Jättipalsami- ja espanjansiruetanatalkoot jatkuvat heinäkuussa. Kurtturuusutalkoot ovat syksyllä.


Etanatalkoot
Karjaanseudun puutarhaseura on yhteistyössä Luonnonkukkien Raasepori – haitallisten vieraslajien torjuntahanke kanssa.

Aloitamme vieraslajien torjunnan espanjansiruetanoiden hävittämisellä. Talkoot pidetään Karjaan Pumppulahdella ma 24.5. klo 20–21. Kokoontuminen Pojanpolun ja Heikinkadun risteyksessä Västra Nylands folkhögskolanin lähellä. Talkoita olisi tarkoitus järjestää tämän jälkeen toistaiseksi viikoittain samaan aikaan.
Hankkeen nimi on siis Luonnonkukkien Raasepori – haitallisten vieraslajien torjuntahanke / Ängsblommor i Raseborg – bekämpning av invasiva främmande arter.
Suurin rahoittaja on ELY-keskus, joka on aloittanut hankerahoituksen haitallisten vieraslajien torjuntaan. ELY:n raha myönnettiin yrkeshögskolan Novialle, joka haluaa ottaa vieraslajitematiikkaa opetukseensa ja kehittämistoimintaansa. Novia sai rahoitusta myös Svenska kulturfondenilta.
Mukana hankkeessa on myös Raaseporin Luonto ry, joka sai rahoitusta Sophie von Julinin säätiöltä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiriltä. Tarkoitus on, että rahoitus käytetään tähän yhteen yhteiseen hankkeeseen.

Puutarhaseuran jäsenet saavat 15 % alennusta kukista.

Puutarha Ruusupapu sijaitsee Fiskarsin kaunilla ruukkialueellla. Myymälästä löydät ideoita ja neuvoja puutarhaasi sekä antiikki ja sisustuspuodin vanhan navetan tiloista.

 Syötävät kukat ja yrtit, sekä vihannesten taimet ovat omaa tuotantoamme. Luomumulta, biologinen torjunta ja kierrätysmuovista valmistetut ruukut ovat osa ajatusmaailmaamme. Lähituotetut pensaat, puut ja perennat sekä kauniit kesäkukat ja wanhanajan pelargonit löydät myös meiltä.

Tilauksesta erikoisuudet ja isommat määrät.

Ammattitaitoiset puutarhurit ovat apunasi, meillä on aikaa puutarhallesi.


Vuoden 2021 vuosikokousta on suunniteltu kesäkuun alkupuolelle, ja varmaankin ulkotiloissa puutarha Ruusupavussa. Ilmoitamme tarkemmin kunhan asia varmistuu.


Karjaanseudun puutarhaseura ry:n vuosikokous 16.3. 2020 klo 17.30 Karjaan Palvelutalossa on peruttu korona-virusepidemian takia. Kokous pidetään myöhemmin  ilmoitettavana ajankohtana.

 Kokous pidettiin 17.8. 2020 Puutarha Ruusupavussa. Johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanolla.


Tapahtumia ei toistaiseksi ole, mutta tässä tiedote:

ELY-keskusten ilmoitus haitallisista vieraslajeista puutarhayhdistyksille

Olettehan tietoisia, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda

Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa

markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Toivomme, että puutarhayhdistykset voisivat välittää tämän ilmoituksen jäsenilleen.

Kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvat kasvilajit ovat:

Maakasvit

AlaskanlupiiniLupinus nootkatensis

HamppuvillakkoJacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)

TarhatatarReynoutria Å~ bohemica (entinen nimi hörtsätatar, Fallopia Å~ bohemica)

JapanintatarReynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta

Sahalinintatar(jättitatar) Reynoutria sachalinensis

KomealupiiniLupinus polyphyllus

KurtturuusuRosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba

LännenpalsamiImpatiens capensis

SiniakaasiaAcacia saligna

HaisujumaltenpuuAilanthus altissima

OranssivarrasheinäAndropogon virginicus

IlmapalloköynnösCardiospermum grandiflorum

RusopampaheinäCortaderia jubata

KapinnyppyheinäEhrharta calycina

JapaninhumalaHumulus japonicus

KampakiipijäsaniainenLygodium japonicum

KiinanpensasapilaLespedeza cuneata

MeksikonmeskiteProsopis julilora

KiinantalipuuTriadica sebifera

ArabiansulkahirssiPennisetum setaceum (Cenchrus setaceus)

Armenian-,kaukasian-japersianjättiputkiHeracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum, H.

persicum

JättipalsamiImpatiens glandulifera

MesisilkkiyrttiAsclepias syriaca

PilvisutilatvaBaccharis halimifolia

PeittolapaheinäMicrostegium vimineum

RaastotatarPersicaria perfoliata

PiinahelmikkiParthenium hysterophorus

VärigunneraGunnera tinctoria

Purppurakudzu(kudzupapu) Pueraria montana var. lobata

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusua käytetään laajasti koriste- ja hyötykasvina. Kurtturuusun ja valkoisen

kurtturuusun maahantuonti ja myynti on ollut kiellettyä 1.6.2019 alkaen. Koska kiinteistönomistajille on

varattava riittävästi aikaa hävittää kasvatuksessa olevat esiintymät, kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.

Asetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty kurtturuusun nimilaji Rosa rugosa. Asetus ei koske nimilajista jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.

Vesikasvit

BrasilianvesiasteriGymnocoronis spilanthoides

PoimukellussaniainenSalvinia molesta

KanadanvesiruttoElodea canadensis

KiehkuravesiruttoElodea nuttallii

AfrikanvesihäntäLagarosiphon major

IsoärviäMyriophyllum aquaticum

KampaärviäMyriophyllum heterophyllum

KarheaviuhkalehtiCabomba caroliniana

KellusvesihyasinttiEichhornia crassipes

KeltamajavankaaliLysichiton americanus

LauttarusolehtiLudwigia grandiflora

LoikorusolehtiLudwigia peploides

VesikaijalehtiAlternanthera philoxeroides

Sumasammakonputki(leinikinputki, kelluva penni) Hydrocotyle ranunculoide

Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluva, puutarhatoimijoiden kannalta merkittävä eläinlaji:

EspanjansiruetanaArion vulgaris

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja

muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on velvollisuus estää haitallisen vieraslajin leviäminen hallinnassaan

olevan alueen ulkopuolelle. Espanjansiruetanoita tavattaessa yksilöt on suositeltavaa poistaa ympäristöstä.

Myös puutarhajätteen oikeanlaiseen käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Espanjansiruetanalle

kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja voi näin aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Mitä voin tehdä?

Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä

tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä

myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia

tai heikosti leviäviä kasveja.

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueenulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamallaleviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden

takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten

lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä

esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmienmukaista viestintää.

Lisätietoja:

ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi

Kansallinen vieraslajiportaali

Vieraslajit ja lainsäädäntö – usein kysyttyjä kysymyksiä

EU:n vieraslajiluettelo

Kansallinen vieraslajiluettelo

Kansallinen asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

EU:n vieraslajiasetus

Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi II

Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi I

Yhteystiedot: (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)

Vieraslajeja koskeva koordinaatio: Kainuun ELY-keskus: Reima Leinonen

Etelä-Pohjanmaa: Johanna Kullas, Hannele Kekäläinen

Etelä-Savo: Jukka Välijoki

Häme: Kirsi Lehtinen, Riitta Ryömä

Kaakkois-Suomi: Tuula Tanska

Keski-Suomi: Johanna Viljanen

Lappi: Taina Kojola, Kristiina Hoikka

Pirkanmaa: Tiina Schultz

Pohjois-Karjala: Hanna Keski-Karhu

Pohjois-Pohjanmaa: Maarit Vainio

Pohjois-Savo: Kimmo Haapanen

Uusimaa: Juha Lumme

Varsinais-Suomi: Leena Lehtomaa (V-S), Marja Vieno (Satakunta)